Yx Isoäiti tulossa

Niin se vain lokakuu pyörähti käyntiin! Olin ystäväni kanssa viime viikolla Seinäjoen käsityömessuilla käymässä. Tuli hyvä mieli pitkäksi aikaa. Ihana nähdä käsityötaitajien kädenjälkiä. Se vain surettaa kun kankaankudonta on edelleen siellä kaukana -  jossain, toivottavasti kuitenkin nousemassa ylöspäin samalla lailla kuin virkkaus. Ainakin toivon niin, koska meillä suomalaisilla naisilla on pitkä ja hyvä perinne myös sillä käsityöalalla.

Eilen kävin Kemijärvellä laittamassa vanhempieni haudan talvikuntoon. Istutin kanervat ja laitoin katajan oksia ympärille, tuli ihan kaunis asetelma. Vanhempiani muistellessa ja ikävöidessäni palasin mielessäni lapsuuteeni ja nuoruuteeni. Joskus on hyvä olla yksin ja antaa muisteloille aikaa ja tilaa. Vanhempani kuuluivat siihen ikäpolveen, jotka olivat sodan kokeneet ja nähneet kaikkine kamaluuksineen. Isä oli kotoisin täältä Lapista ja äitini Satakunnasta, he olivat aluksi kirjeenvaihtokavereita ja sitten kun tapasivat, heidän matkansa jatkui yhdessä aina lähes 60 vuotta.

Olen virkkaillut isoäitejä ja nyt on vuorossa palojen koonti. Värit eivät oikein ole 'minun värejä', mutta peite onkin tulossa pienelle neitokaiselle. Tässäpä kuvaa sommitteluvaiheesta.

Tänään on vuorossa pihapiirin talvikuntoon laittaminen, pelargoniat kyllä vielä kukkivat parvekelaatikossa, ei auta kuin ottaa ne pois ja laittaa kanervat yms tilalle. Yritän saada pelargoniat talvehtimaan ensi kevään istutuksia varten. Mukavia syyspäiviä teille kaikille.