Niin, joskus tuntuu siltä että ei saa mitään aikaiseksi vaikka koko päivän huhkisi. Tänä aamunakin heräsin jo viideltä odottelemaan aamulehden tuloa. Sitten innostuin selailemaan ja lukemaan teidän kaikkien ihanien käsityötaitajien blogeja ja ihailemaan taitojanne. Sitten kun puoliso heräsi, juoksutin kaikki vuodevaatteet ulos tuulettumaan ja heitin matot kans pihalle ja lumeen, raikastumaan. Sitten sitä tavanomaista siivoamista, ruoanlaittoa jne. Kello oli jo yli puolenpäivän ennenkuin ehdin touhuamaan pajan puolelle. Siellä viiimeistelin pari hartiahuivia ja aloitin kutomaan loppuloimeen vielä yhtä huivia, toiveissani saada se valmiiksi illan kuluessa. Samalla katselin omia käsitöitäni, ei niitä nyt ole kovin paljon tullut tehtyä. Olen virkaillut pieniä koreja puuvillaisesta säielangasta, toivoen että jos lastenlapset niitä tarvis. Tässä kuvaa koreista.
Jahas, ei muuta kuin kutojan penkille vaan uudestaan, ei se huivi itsestään valmistu.
On siinä monta ilosenväristä koria.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi, toivottavasti korien määrä hupenee Pääsisäisen aikaan.
PoistaJuu, jos siltä tuntuu. Ei sitä aina, tai useinkaan itse en saa aikaiseksi mitä pitäs. Tai aina ei edes mitään vaikka koittaakin koko päivän touhuta. Johonkin sen ajan onnistuu tuhlaamaan. Mutta olet sinä saanut kauniita koreja, ei aina tarvikkaan kutoa.
VastaaPoistaKiitos viestistäsi ja hyvää Pääsiäisen aikaa.
Poista